frohe weihnachten und ein glückliches neues jahr!

Vähän on ollut hiljaista täällä päin... Taidan vähän jakaa tätä loman raportoimista pariin osaan, muuten tulis ihan jättiläinen.

Koulussa ei ollut mitään joulujuhlaa, mitä nyt vika päivä oli aika paljolti leffojen katsomista ja hengailutunteja. Jengi jakeli joululahjoja ja mäkin sain pari pikkuista ihanaa. Mitään todistuksia ei siis vielä saada, koska täällä vaihtuu lukukausi loogisesti vasta helmikuussa, kun syyskuussa alotettiin. Viikkoa etukäteen kävin pikkusiskon Volkschulen joulujuhlassa, jossa oli jonkinlainen joulunäytelmä ja samoja joululaulusävelmiä. :')

Joulu sujui toisaalta melko samalla tavalla kun Suomessa päin, mutta toisaalta mikään ei ollu samaa. Aamusella heräiltiin iha normaalisti ja palloiltiin rauhassa jokainen omien tekemisten parissa. Täällä ei oikeen ole mitään perinteistä jouluruokaa, mutta vissiinkin aika monet perheet syö Bratwurstia Mittagesseniksi. Samoin tehtiin me. Ruuan jälkeen kaks nuorinta siskoa lähti vanhimman siskon kanssa leffaan, ja sillä aikaa minä ja mama koristeltiin kuusi ja tuotiin lahjat sinne alle.

Neljältä lähdettiin käymään kirkossa, jossain lasten messussa. Kirkossa oli elektroniset taulut joista näki lukea laulujen sanat. :D Vähän modernimpaa. Kirkon jälkeen tultiin kotsaan ja avattiin heti lahjat. Mie sain hienon julisteen, suitsukkeita, kookosrasvaa ja itävaltalaisen ruokakirjan. Itse annoin vaan mamalle lahjan, koska perheessä ei oo tapana antaa lahjoja lasten kesken. Tuntu aika hassulta, mutta kyllähän siinä viiden sisaruksen kanssa säästi ihan mukavasti. Lahjojen jälkeen syötiin kaikki yhdessä leipää. Tuli aika suurena pettymyksenä se leivän syöminen, oli ihan kiitettävä ikävä Suomen kinkkua ja laatikkoja ja rosollia ja riisipuuroa ja kaikkea. Ruuan jälkeen porukka taas katos omiin huoneisiinsa.

Jäi aika tyhjä olo tästä joulusta. Sellanen kiva perhetunnelma puuttu lähes kokonaan. Oikeestan koko joulunaika tuli niin yllättäen ja kului niin nopeesti, että ei tullu se ennustettu ja varoiteltu suuri koti-ikävä ainakaan niin pahana. Mutta kuitenkin oli tavallaan helpottunut, kun koko jouluhössötys oli ohi.

Random katu Welsistä.

Jossain vaiheessa kerron taas lissöö Silvesteristä ja Innsbruckin reissusta ja laskettelusta. Nyt meen nukkuu.