Oon viettänyt aivan loistavaa aikaa Itävallassa vikoista hetkistä nauttien. Oon ollut Atterseellä leireilemässä, polttanut itseni vaihteeksi, puhunut uuden siskon kanssa paluuseen liittyvistä asioista, tehnyt extemporeretken Linziin, käynyt leffassa, käynyt musikaalissa, tavannut Itävalta-serkkuja, uinut Traunin virtauksen mukana... Nauttinut hetkestä. Tutustuin parhaisiin kavereihin vain kuukausi ennen lähtöä ja nyt sanottiin bis bald (= nähdään pian), sillä pianhan se on.
Sydän huutamaan jää joka hetkeen
mutta tartun niihin muistoissa
Vaikkei tavattais koskaan
kaikki kulkee mun matkassa
Nyt vaan on mun aika pakata matkalaukku, sanoa näkemiin ja lähteä KOTIIN. Tietysti tuntuu pahalta jättää kaikki taakseen. Jo nyt Annien kanssa kirjoitellessa huomaa, ettei mikään tosiaan ikinä tule enää olemaan sama. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, tie vie eteenpäin. Tää vuos, nää ihmiset, nää kokemukset ovat osa mua, ja niin se tulee olemaankin. En unohda koskaan.
Ja Eurooppahan on lähellä. Hätätapauksessa sinne voi vaikka kävellä: vai miten olis, 9 päivää 3 tuntia? ;)
3.9.2010 - 14.7.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti