liegst dem erdteil du inmitten / einem starken herzen gleich

Ennen lähtöä mulla oli hirmuinen kriisi aiheesta kohdemaa. Ensin harmittelin sitä, kun päätin lähteä vaan tänne Eurooppaan ihan lähelle puhumaan jo ennestään tuttua kieltä, kun olis ollut mahdollisuus tehdä totaalinen hyppy tuntemattomaan vaikka Brasseihin tai Kiinaan, tai edes Ranskaan oppimaan uutta kieltä. Sen jälkeen pohdin, miksen valinnut Sveitsiä. Periaatteessa sama kieli, sijainti vaan enemmänkin Keski-Euroopassa, toisin kuin Itävalta, jossa olisi ollut mahdollisuus päätyä vaikka ihan itään Burgenlandiin sloveenivähemmistön sekaan (minkä ei tietenkään välttämättä pitäisi olla huono asia - mutta jos tulen Itävaltaan, haluan syventyä nimenomaan itävaltalaiseen kulttuuriin).

Ennen Itävallan valintaa olin monta vuotta aivan varma lähteväni Saksaan. Mutta tarkemmin mietittyäni... oikeastaan mun suurensuuri tykkäys kohdistui vaan Etelä-Saksaan. Baijeriin. Niin isossa maassa on kuitenkin niin monta sijoitusmahdollisuutta. Maassa käyntien laskemiseen tarvitsee ehkä jo varpaatkin mukaan - en edes osaa olla varma, joten helmikuussa 2010 päätin lähteä sittenkin Itävaltaan - ja jo vuotta aiemmin. Tykkäsin siitä, ettei tää ole liian eksoottinen mutta ei myöskään ihan liian tavallinen valinta. Ihanat maisemat, kiva kulttuuri.

Ja oon tyytyväinen että tulin just Itävaltaan! Tästä on tullut jotenkin oma. Musta on ihanaa, että ihmiset on jo astetta lämpimempiä. (Huom! Älkää sanoko sitä saksaksi... Itse tein sen heti ekalla viikolla ja siitä seurasikin väärinkäsityksiä. Jos sä oot warm niin sä olet nimittäin homo... Arvatkaa saanko kuulla tästä vieläkin? :D) Musta on ihanaa, kun on perinteitä. Musta on ihanaa kun on jotenkin oma tunnelma. Ollaan pieni maa ja siihen liittyy vähän samantapasta meininkiä kun suomalainen sisu. Nyt mulla on täällä mun itävaltalainen koti ja perhe ja suku ja kaverit ja kotikaupunki (i bin ane Wöserin & i kumm aus Wös <3). Näen itseni helpostikin täällä päin maailmaa opiskelemassa - ja jos ihan totta puhutaan, niin oon jo laskenut viikkobudjettini ja katsellut edullisia soluja Innsbruckista..... :D Saa nähdä muuttaako kolme lukiovuotta suunnitelmia. (Medizin in Innsbruck olis ihanaa mutta ei helppo homma...)

Täällä on tosi paljon ulkomaalaisia. Ne jaotellaan kahteen ryhmään. On ulkomaalaiset ja sitten ne ulkomaalaiset. Jälkimmäiset on ne Turkista / entisestä Jugoslaviasta tulleet Hauptschülerit jotka tuskin käyvät koulussa, vaappuvat 24/7 keskustassa, eivät osaa saksaa ja klikkiytyvät vaan toisten samanlaisten kanssa. Ensimmäiset on sitten kaikki muut työn tai opiskelun perässä maahan tulevat. Welsissä maahanmuuttajien osuus on joku 16% väestöstä, papan kotikaupungissa jo 20%. Tästä aiheesta on melkeen koko ajan kuuma keskustelu päällä ja jos totta puhutaan niin olen onnellinen kun Suomessa se ei vielä ole tällainen ongelma.




+ Lyrics
On mussakin nähtävissä jotain Itävallan jälkiä. Esim.
# Tavat. Grüß Gott! Entschuldigung! Gesundheit! Bitte! Danke! Magst du auch? Frau Professor!
En voi kuvitellakaan sitä, ettei aivastuksen jälkeen vähintäänkin kaksi ihmistä ole heti toivottamassa terveyttä - ihan sama vaikka olis hiljainen koetilanne. Aina pitää tarjota muillekin purkkaa / karkkia ja jos joku tulee kylään, on pakko kysyä haluaako se jotain juotavaa. Ja aina pitää haluta. Yleisesti suomalaisesta näkökulmasta huomattava kohteliaisuus tuntui alussa aika vieraalta - enää ei!
# Ruokatavat. 3% maito ei maistu enää läheskään yhtä pahalta kun aluksi, joskin nyt olen tyytyväinen kun mulle ostetaan erikseen vähärasvaista 0,9%. Salaatti on ihan normaalia syödä erillisestä kulhosta ja sekin on normaalia että salaatti = salaatinlehtiä + kurkkua + etikkaa + suolaa. Leipä on aina hyvää iltaruokanakin ja juusto on pyhää. Erilaisia levitteitä ja leivänpäällysiä on paljon, meillä on myös aina paljon paljon erilaisia kinkkulajeja. Juusto ja kinkku siis ostetaan lihatiskiltä jossa valikoimaa on paljon ja sieltä ostetaan sitten esim. 30 viipaletta per laji. Mineraalivesipullo pitää olla mukana. Aina. Ja nimenomaan kuplavesi.

Oon ihan varma, että ihmiset aivastavat ja tarvitsevat nenäliinoja keskimääräisesti useemmin kun Suomessa. Onko tähän joku syy?

ps: en suostu uskoa että on jo huhtikuu. en suostu.